Erasmus Song and Dance Camp 2024 @ Jobra/Portugali

Taustaa

Vaskivuoren lukio on ollut useita vuosia mukana yhteispohjoismaisessa Nordiska Band- projektissa, jossa suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset nuoret tekevät yhdessä musiikkia viikon ajan bändileirillä. Olemme vierailleet projektin kanssa useamman kerran sekä Norjassa että Ruotsissa. Viime vuonna 2023 samaa ideaa jalostettiin edelleen ja lanseerasimme Vaskivuoressa uuden Erasmus Plus Song Camp- konseptin, jossa Vaskivuoren musiikkilukiolaiset vierailevat viikon ajan jossain eurooppalaisessa kaupungissa ja kirjoittavat siellä biisejä paikallisten lukiolaisten kanssa. Ensimmäinen Erasmus Plus Song Camp pidettiin maaliskuussa 2023 Italian Luccassa Liceo artistico Passaglian musiikkilukiossa.

Portugali ja Jobra

Tänä vuonna laajensimme konseptia entisestään ja otimme matkalle mukaan myös Vaskivuoren tanssilukion toisen vuosikurssin opiskelijat. Matkakohteena oli portugalilainen musiikki- ja tanssilukio Jobra, joka muistuttaa monilta osin Vaskivuorta. Siellä on hieman alle 1000 opiskelijaa, joista suurin osa on musiikkilukiolaisia. Vaskivuoren tavoin tanssilukio on kooltaan pienehkö mutta tärkeä osa oppilaitoksen toimintaa ja näkyvyyttä. Sekä portugalilainen että italialainen musiikkilukio eroaa suomalaisesta eniten siinä, että lähes kaikki opiskelijat tähtäävät ammattilaisiksi ja musiikkia on huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Italiassa n. puolet opinnoista on akateemisia aineita, joita opiskellaan aamupäivällä klo 12 asti ja toinen puoli on musiikkia, jonka opiskelu tapahtuu iltapäivällä ja illalla. Iltapäivä ja illat on siis pyhitetty musiikin opiskelulle. Jobrassa musiikkia on vielä enemmän. Molempien maiden systeemejä voisi kuvata suomalaisen ammatillisen konservatorion ja lukion yhdistelmäksi, jossa opiskellaan kaksoistutkintoa musiikista ja akateemisista aineista.

Matkaan – vaikeuksien kautta voittoon

Matkalle oli lähdössä 12 musiikkilukiolaista ja yhdeksän tanssilukiolaista. Saimme kuitenkin kolme päivää ennen lähtöä tiedon, että lentomme oli peruttu Saksan lentokenttätyöntekijöiden lakkojen vuoksi. Hetken koko pitkään valmisteltu matka oli vaakalaudalla mutta saimme lopulta uudet lennot ja lähdimme reissuun ke 13.3.2024. Korvaavat lennot menivät Amsterdamin ja Madridin kautta ja perillä Portossa kuulimme, että kaikki matkatavaramme ja instrumenttimme olivat jääneet Amsterdamiin. Lisäksi yhden opiskelijan passi oli kadonnut ja pääsimme tekemään tuttavuutta myös paikallisen lentokenttäpoliisin kanssa. Hän ei aluksi vaikuttanut kovin avuliaalta ja tapauksemme tuntui ärsyttävän häntä kovasti. Yhteistyö saatiin kuitenkin lopulta toimimaan peräänantamattomuuden ja kohteliaisuuden avulla ja tarvittavat paperit kirjoitettua. Kokemus oli kafkamainen oppitunti siitä, miltä tuntuu olla pahantuulisen byrokraatin kynsissä ja jopa mielivallan kohteena. Siitäkin onneksi selvittiin ja matka sai jatkua.

Seuraavaksi oli aika siirtyä tilaamaamme bussiin, jonka kuski oli odottanut meitä jo useamman tunnin. Kuski ei puhunut englantia yhtään enempää kuin me portugalia. Onneksi yksi tanssilukiolaisemme osasi espanjaa ja saimme kommunikaation ja lopulta myös bussin liikkeelle. Toisella bussimatkalla ainoa yhteinen kieli kuskin kanssa oli ranska, jota yksi opettajamme osasi jonkin verran. Muitakin kieliä kuin englantia kannattaa siis opiskella.

Saavuimme Brancan kylään, jossa Jobra sijaitsee, myöhään keskiviikkona. Meidän oli tarkoitus tavata jobralaiset heti ensimmäisenä iltana mutta he olivatkin jo lähteneet nukkumaan, kun pääsimme paikalle. Söimme kylmät pizzat iltapalaksi ja teimme samoin.

Yksi Jobran erikoisuuksista on sen sijainti pienessä 5000 ihmisen Brancan kylässä. Koulu on maineikas ja opiskelijat tulevat sinne ympäri Portugalia aina Azoreita ja Madeiraa myöten. Jobra on kehittänyt omat huolenpitosysteeminsä kaukana kotoa olevia nuoria varten ja ilmapiiri vaikuttaa hyvältä ja erilaista tukea on runsaasti tarjolla. Brancan kylälle Jobran merkitys on valtava. Maaseutu tyhjenee ja kaupungit vetävät nuorta väkeä myös Portugalissa. Jobran kaltainen kulttuurikeskus antaa Brancalle uutta elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymiä.

Torstaiaamuna tapasimme ensimmäisen kerran jobralaiset. Tanssijat lähtivät heti yhteisille tanssitunneille ja muusikot jaoimme neljään bändiin, joissa jokaisessa oli kolme vaskislaista ja kolme jobralaista. Jokainen bändi sai ensimmäiseksi tehtäväksi sovittaa, harjoitella ja lopulta äänittää oman versionsa yhdestä Bruno Marsin biisistä. Homma lähti vauhdilla käyntiin ja biisien äänitykset annettiin jo iltapäivällä tanssijoille, jotka alkoivat suunnitella niihin koreografioita.

Tämän jälkeen muusikot saivat tehtäväksi oman biisin kirjoittamisen. Perjantai kuluikin kokonaan säveltämisen, sanoittamisen ja sovittamisen parissa. Perjantain kohokohta oli tietenkin jälleennäkeminen matkatavaroiden kanssa, jotka lehtori Matti Suomela kävi illalla hakemassa Porton lentokentältä. Puhtaat vaatteet ovat ihan hyvä juttu.

Lauantaina tanssijat ja bändit alkoivat viimein treenata yhdessä maanantain esitystä (Big Show) varten. Treenien loputtua lähdimme junalla kohti Porton kaupunkia ja Casa da Musican konserttitaloa, jossa Porton sinfoniaorkesteri esitti suomalaisten säveltäjien Kaija Saariahon ja Magnus Lindbergin musiikkia. Ainakin itse tunsin ylpeyttä kotimaastani. Turhaan ei sanota, että Suomi on klassisen musiikin suurvalta.

Sunnuntaina vietimme vapaapäivää läheisessä Aveiron kaupungissa ja Praia da Barran tuulisella surffarien suosimalla rannalla.

Viimein koitti suuri päivä ja maanantain loppushow. Jobran suuri sali oli ääriään myöten täynnä ja vastaanotto lämmin ja innostunut. Tällaisissa projekteissa ollaan aina jännän äärellä, kun ikinä ei voi tietää keiden ja minkälaisen tyyppien kanssa yhteistyötä aletaan tekemään. Aikaa on todella rajatusti ja kaikki pitää saada valmiiksi ennen yleisön eteen astumista. On aina pieni seikkailu luoda tyhjästä jotain uutta uusien ihmisten kanssa ja viedä se yleisön eteen. Homma toimi kuitenkin hienosti ja yleisö eli vahvasti mukana.

Lähdimme kotimatkalle tiistaiaamuna ja poikkesimme vielä Porton upeassa vanhassa kaupungissa ennen lentokentälle menoa. Kirjoitan tätä blogia tuoreeltaan Lufthansan koneessa matkalla Frankfurtiin.

Mitä opimme tällä matkalla:

- Ota aina kuva passista ja matkatavaroista ennen lennolle lähtemistä
- Matkalla ei voi aina vaikuttaa kaikkeen itse eli joustava mieli on plussaa. Matkoilla tapahtuu yllättäviä asioita eikä kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Tälläkin matkalla selvisimme haasteista emmekä antaneet niiden pilata tunnelmaa tai vaikuttaa työskentelyyn. Jokainen voi olla siis itsestään ylpeä.
- Uusista paikoista ja ihmisistä saa voimaa ja inspiraatiota, kun vain uskaltaa olla avoin ja heittäytyä.
- On opettavaista tehdä yhteistyötä toisesta maasta ja kulttuurista olevien ihmisten kanssa.

Pekka Rautio