Rediscovering the Roots of Democracy: From Ancient Greece to the European Union

Osallistuin Ateenassa 9. - 14. joulukuuta järjestettyyn Rediscovering the Roots of Democracy: From Ancient Greece to the European Union -kurssille. 

Nimensä mukaisesti kurssi keskittyi demokratian kehityshistoriaan ja siihen, kuinka demokratiakasvatusta ja demokraattisia työskentelytapoja olisi mahdollista tuoda osaksi luokkahuonetyöskentelyä. 

Ateena oli sijaintina kurssille täydellinen, sillä juuri siellä demokratia kehittyi vallankäytön muodoksi noin 2500 vuotta sitten. Toki myös sääolosuhteen ja ruokakulttuuri ilahduttivat joulukuun alkupäivinä. 

Kurssilla käsitellyt teemat ovat erityisen tärkeitä tällä hetkellä: demokratiataidoille on todellista tarvetta aikana, jolloin demokratiaa ja sen perustavanlaatuisia arvoja, kuten sananvapautta ja ihmisoikeuksia, haastetaan ympäri maailmaa. Tämä huoli nousi esiin yhteisissä keskusteluissa eri puolta Eurooppaa paikalle tulleiden kollegoiden kanssa. Etenkin ranskalaiset ja saksalaiset opettajat olivat huolestuneita äärioikeiston noususta, joka näkyi myös kouluissa.

Kurssin sisältöjen ja tavoitteiden lähtökohtana toimi Euroopan neuvoston kehittämä demokraattisen kulttuurin kompetenssien viitekehys. Tiivistettynä viitekehyksen ydinajatus on se, että demokraattiset instituutiot, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio voivat toimia vain sellaisessa kulttuurissa, jossa ihmiset ovat laajalti omaksuneet demokratiaa tukevia arvoja, asenteita ja taitoja. Näiden arvojen ja taitojen vahvistamisessa koulutusjärjestelmällä (eli viime kädessä yksittäisellä opettajalla) on keskeinen rooli.

Oman havaintoni mukaan demokraattisen kulttuurin kompetensseista ei suomalaisessa lukiokoulutuksessa ole juurikaan puhuttu. Tosin aina tarkka pedatutorin silmäni pisti kyllä merkille, että nykyisessä opetussuunnitelmassamme on jonkin verran yhteistä kompetenssiajattelun kanssa: demokratia on LOPSin keskeinen arvolähtökohta, ja yhteiskunnallinen osaaminen laaja-alaisen osaamisen osa-alueena pyrkii vahvistamaan demokratiataitoja. Aiheesta olisi joka tapauksessa syytä puhua enemmänkin.

Käytännössä kurssin aikana opiskeltiin antiikin Kreikan ja demokraattisen ajattelun historiaan ja kokeiltiin käytännössä erilaisia demokraattista kulttuuria tukevia opetusmenetelmiä. Keskeisenä ajatuksena oli tukea ja vahvistaa jokaisen opiskelijan osallisuutta osana ryhmää ja kannustaa ilmaisemaan omia mielipiteitä eri tavoin. Demokraattisen kulttuurin kompetenssien viitekehykseen liittyen on kehitetty satoja erilaisia työskentelytapoja, joihin voi tutustua esimerkiksi täällä. 

Koin kurssin ajankohtaisena ja siksi hyvin tärkeänä ja jopa antoisana. Koen saaneeni paljon toimivia ja tuoreita välineitä etenkin elämänkatsomustiedon ja filosofian opetukseen. Kannustankin kaikkia sekä Erasmus+ -kursseille sekä demokratiakasvatuksen pariin!

Teksti: Teemu Ratinen